Talous- ja myyntivalmennus – Museoliitto
Meri Eerola huhki Teatterimuseolle tuplatuloksen!
Teatterimuseon projektipäällikkö ja tapahtumakoordinaattori Meri Eerola löysi itsestään intohimoisen myyjän ja näkemyksellisen liiketoiminnan tulosnikkarin. Roolikiinnitys tuskin jää Eerolalle väliaikaiseksi: uusi tuloksellinen tekeminen on tullut jäädäkseen. Perinteisesti taloudellisesta tuloksesta puhuminen ei ole ollut humanistisen museoalan tärkein prioriteetti, mutta kun yksityisen rahoituksen tarve kasvaa, tarvitaan taitoa ja näkemystä myös talousasioista.
Talouden realiteetit pätevät humanistibisneksessäkin
Helsingin Kaapelitehtaalla sijaitsevan Teatterimuseon henkilöstö on kasvanut kuudenkymmenen vuoden aikana puolipäiväisestä museonjohtajasta kymmenhenkiseksi tiimiksi. Ensin palkattiin tutkijoita, sitten pedagogeja – vastikään on alettu pohtia, että myös talousasioita ja kannattavuutta täytyy jonkun hoitaa.
Suomen museoliiton koulutus- ja kehittämisjohtaja Leena Tokila tunnistaa tämän etenemisjärjestyksen.
Kun julkinen rahoitus vähenee vuosi vuodelta, tullaan myös toiminnan kannattavuuden kysymysten äärelle. Museoidenkin toimintaan pätevät talouden realiteetit.
”Tyypillisesti museoammattilaisilla on museon teemaan tai historiaan liittyvä yliopistokoulutus, ammattikorkeakoulututkinto tai toisen asteen ammatillinen koulutus tekniikan tai käsityön alalta. Vain harvalla on liiketalouden tai markkinoinnin osaamista. Kun julkinen rahoitus vähenee vuosi vuodelta, tullaan myös toiminnan kannattavuuden kysymysten äärelle. Museoidenkin toimintaan pätevät talouden realiteetit”, Tokila perustelee.
Museoliitto tarjosi jäseninään oleville museoille mahdollisuuden kouluttaa henkilöstöään talouden ja myynnin teemoissa ja samalla suorittaa Liiketoiminnan perustutkinto, Merkonomi.
Yksi koulutukseen osallistuneista oli Meri Eerola, joka vastaa Teatterimuseon projektipäällikkönä budjeteista ja talousseurannasta, mutta siinä sivussa omien sanojensa mukaan ”myy museon joka yö”. Teatterimuseossa järjestetään nimittäin vuosittain kymmenittäin mm. häitä, syntymäpäiviä ja yritystapahtumia. Näin ollen Eerola luovii myös tapahtumakoordinaattorin roolissa.
Tuplatuloksessa ei ole mitään hävettävää
Ja Eerola tosiaan pani tuulemaan koulutuksen innoittamana: Teatterimuseon tulos kaksinkertaistui viimeisten viiden kuukauden kuluessa.
Tieto koulutuksen huikeasta vaikutuksesta liiketoiminnan lukuihin saa Tokilan hymyn levenemään. Juuri tämä on Museoliiton tavoite kouluttaessaan jäsenistöään. ”Oppiminen on yleensä pitkä prosessi, jonka tuloksia on vaikea konkretisoida. Mutta sitten on Merin kaltaisia esimerkkejä, joissa vaikuttavuus on silmiinpistävän selvä.”
Oivalsin, mitä myynti oikeasti on. Ei jätetä asiakasta haparoimaan päätöksen kanssa, vaan mennään tiukasti loppuun asti.
Eerolan tuplatuloksen takana on sisältä löytynyt suurmyyjä. ”Oivalsin, mitä myynti oikeasti on. Ei jätetä asiakasta haparoimaan päätöksen kanssa, vaan mennään tiukasti loppuun asti.”
Talouden ymmärryksestä oli hyötyä myös tapahtumakoordinaattorin rooliin.
”Humanistitaustaan on elintärkeä lisä ymmärrys taloudesta ja yhteinen kieli sponsoreiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Neuvotteluissa ei auta puhua pehmeillä mutu-käsitteillä vaan tarvitaan ammattimaisia talouden termejä. Näin olen uskottava yhteistyökumppani myös heille”, sanoo Eerola.
Lisäksi Eerola sai ryhtiä työpäiviinsä. ”Järjestin työaikani uusiksi, valitsin viestintävälineitä toisin ja vien myyntimahdollisuudet tiukasti loppuun. Oman itseni johtamisen ja ajanhallinnan myötä päiviin syntyi rakenne.”
Tokilan ja Eerolan mukaan museoalalla on humanistisen luonteensa vuoksi pitkään pidetty jopa nolona talousasioista ja tuloksesta puhumista. Nyt kun julkinen tuki vähenee ja rahoitusta toimintaan etsitään entistä enemmän yksityiseltä puolelta, on ymmärretty, että ei taloudesta puhuminen vähennä tekemisemme arvoa tai halvenna kulttuurista tai historiallista sanomaamme.
”Kun taloudellista liikkumavaraa on enemmän, on myös mahdollista luoda uudenlaista toimintaa ja saada viestiämme paremmin tietoisuuteen”, Tokila sanoo.
Koulutuksessa pysähdytään miettimään
Koulutukseen osallistuneille yksi iso anti oli mahdollisuus pysähtyä. Kun työ on hektistä, aika keskittyä omaan osaamiseen, oman työn kehityskohteisiin sekä uuden ideointiin ja suunnitteluun on kullanarvoista.
”Oma työnkuva on sen verran täyteläinen, että koulutuspäivät olivat tavallaan helpotus. Pari kertaa kuussa pysähdyin pohtimaan, mihin omat työpäivät menee ja voinko tehdä enemmän tulosta. Sain miettiä omaa työtä enkä vain painaa työtehtävästä toiseen”, Eerola kertoo.
Toinen Eerolan ihastuksen aihe olivat koulutuksesta saadut vertaisverkostot. ”Oli mahtavaa puhua muiden kanssa, joilla on samat haasteet kuin itsellä. Omassa suhteellisen pienessä työyhteisössä kukaan ei tee samoja tehtäviä. Löysin koulutuksesta joukon, joka miettii ihan samoja asioita kuin minä. Muiden vinkeistä syntyi oivalluksia – ai näinkin sen voi tehdä!”
Markkinointi-instituutin asiakkaana on helppo olla.
”Markkinointi-instituutin* asiakkaana on helppo olla”, tiivistää Eerola opiskelukokemuksensa. ”Tiedot aina saatavilla ja helposti löydettävissä ja hyvät yhteistyökumppanit.”
Näyttötutkinto liikuttaa koko työyhteisöä
Vuodessa Suomen museoliiton järjestämiin koulutuksiin osallistuu reilusti yli 1000 museoammattilaista, mikä on yli kolmasosa 2700 museoalalla työskentelevästä. Tokilan mukaan museoammattilaiset haluavat kehittää osaamistaan, sillä he näkevät, että oma osaaminen saa museot kukoistamaan.
Koulutukseen ei mennä vain ihmettelemään pelkkää teoriaa, vaan sen aikana reflektoidaan omia ja työpaikan käytäntöjä ja tuodaan uudet opit heti käytäntöön.
Tokila pitää aikuisten näyttötutkintoa, kuten Liiketoiminnan perustutkintoa, erinomaisena koulutusmuotona, kun tavoitteena on kehittää myös oman organisaation tekemistä. ”Näyttötutkintoihin kuuluvilla kehittämishankkeilla saadaan nivottua oppi omaan työhön. Koulutukseen ei mennä vain ihmettelemään pelkkää teoriaa, vaan sen aikana reflektoidaan omia ja työpaikan käytäntöjä ja tuodaan uudet opit heti käytäntöön”, Tokila perustelee. ”Näin yhdenkin opiskelijan opinnot synnyttää tervetullutta liikehdintää työyhteisöön.”
Ammatillisen tutkinnon käytännönläheinen opiskelumuoto on monelle museoalalla toimivalle hämmästys. Tyypillisesti akateemisesta koulutustausta tulevat odottavat kirjalistoja ja esseiden palautuspäivämääriä. ”Olen ohi siitä ajasta, jolloin opiskellaan vain tutkintonimikkeen vuoksi. En tarvitse teoriaa vaan sitä, miten saan nopeasti muutoksia tähän työpäivään. Näyttötutkinto on aikuiselle työssäkäyvälle sopiva opiskelumuoto, ja oikein hämmästyin, että tutkinto tuli suoritettua niin, että kerron asiat, jotka olen työssäni tehnyt”, Eerola sanoo.
Oppiminen on ennakkokäsityksistä luopumista
”Koulutuspäiville osui pari kouluttajaa, joiden kanssa en ollut samaa mieltä asioista”, Eerola tunnustaa. ”Mutta sehän on vain hedelmällistä, että joku haastaa omaa ajattelua.”
”Omista ennakkokäsityksistä luopuminen voi olla ahdistavaa. Toisaalta uuden oppimista on juuri se, että osaa ja uskaltaa katsoa asioita eri näkökulmista. Koulutuksen tarkoitus on juuri vavisuttaa itselle luomaansa perustaa”, Tokila täydentää.
Tokila haluaakin rohkaista organisaatioita, jotka miettivät, uskaltaako päästää henkilöstöä koulutukseen tai löytyy siihen aikaa. ”On koko työyhteisön etu, että joku lähtee. Yhden ihmisen oppiminen säteilee koko ympäristöön ja opintoihin käytetty aika tulee moninkertaisesti takaisin, kuten Merin esimerkistä nähdään.”
Suomen Museoliitto on museoalan keskusjärjestö, jolla on 203 yhteisöjäsentä. Se on perustettu 1923. Museoliiton jäsenet ylläpitävät yli 300 ammattimaisesti hoidettua museokohdetta. Museoliitto edustaa, kouluttaa ja kehittää suomalaista museokenttää. Se palvelee kaikissa museoalan kysymyksissä ja auttaa museoita menestymään. www.museoliitto.fi
Teatterimuseo on vuonna 1962 perustettu esittävien taiteiden valtakunnallinen erikoismuseo. Teatterimuseo on esittävien taiteiden muisti, niiden työn jäljen tallentaja, puolestapuhuja ja välittäjä. Museo vaalii erityisesti teatterin ja tanssin ominaispiirteiden, kehityksen ja tekijätiedon säilymistä sekä edistää erikoisalansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. www.teatterimuseo.fi
Artikkeli on julkaistu Markkinointi-instituutin verkkosivuilla. Rastor ja Markkinointi-instituutti yhdistyivät 1.1.2020. Uuden yrityksen nimeksi tuli Rastor-instituutti.