Meillä, kuten myös monissa muissa työyhteisöissä, palattiin maaliskuussa normaaliin työskentelytapaan - tai ns. uuteen normaaliin työhön. Muutos oli ihmisten mielissä iso ja vastaväitteitäkin kumpusi, sillä olimmehan jo pari vuotta opetelleet itsemme ja oman työmme tuloksekasta johtamista kotitoimistoillamme. Alun etätyön ja yksintyöskentelyn haasteet muuttuivat parissa vuodessa uusiksi työn tekemisen rutiineiksi ja toimintatavoiksi. Vapausasteet työssä kiehtovat ja luovuus on löytänyt uudet uomansa. Yhteisöllisyyttä on vaalittu etäkeinoin eri kanavissa. Etäpalaverit ja etätapaamiset asiakkaiden kanssa ovat muuttaneet päivä- ja viikkorytmejämme.
Olemme harjoitelleet nyt muutaman kuukauden uutta normaalia, työn tekemistä toimistolla ja etänä – yrittäneet tehdä sitä oikeudenmukaisesti ja tasapainossa ja velvoittaen. Olemme viestineet ja puhuneet siitä, miten pitää muuttaa työskentelyotettaan ja -tapaansa ja missä tekemisissä, mitkä työt toimistolla ja mitkä etänä, kuka kutsuu lähipalaveriin ja kuka etäpalaveriin, mitä voi valita ja mitä ei. Mitä on työajan jousto uudessa normaalissa? Tämän keskustelun rinnalle organisaatioissa on viimeistään nyt aika nostaa keskustelua työssä jaksamisen keinoista ja miten tukea luopumista kahden vuoden aikana luoduista toimintatavoista ja työn rytmityksistä. Onko kyse vähän kuin erosta, jossa tarvitaan parisuhdeneuvojaa tueksi näkemään asioiden hyvät ja muut puolet, sen mikä kantaa uudistuksessa ja se, miten itse voi asioihin vaikuttaa tai mitä on oppinut itsestään?
Organisaatioissa on viimeistään nyt aika nostaa keskustelua työssä jaksamisen keinoista, ja miten tukea luopumista parin vuoden aikana luoduista toimintatavoista ja työn rytmityksistä.
Nyt olemme kukin jäämässä ansaitulle kesälomalle mutta viimeistään lomien jälkeen olisi hyvä miettiä, miten rakennetaan uusi ”katkolla” tai hukassa ollut tiimiytyminen ja yhteishenki, eli osin menetetty yhteys toisiin. Miten luoda entistä sitoutuneempia ja entistä paremmin yhteen toimivia tiimejä, jotta riski hajaannuksen kokemiselle ja työyhteisöstä irti olemiselle pienenisi merkittävästi. Miten löytää ne yhteistyön tavat, joissa yhteistyö online/kasvotusten tuntuu luonnollisimmalta ja merkitykselliseltä. Miksi toisten tapaaminen on hyödyllistä ja arvoa tuovaa? Miten päästä pois pirstaleisista teams-zoom-palaverikalentereista?
Jokaisen meistä olisi hyvä pysähtyä ja pohtia, miten oma mieli on käyttäytynyt poikkeusaikana ja edelleen käyttäytyy tässä ”uuden normaalin” ajassa. Millaisin työkaluin esihenkilöt voivat tietoisesti ja tavoitteellisesti luoda sitoutumista ja luottamusta uudelleen? Mitä hyvää meillä on ja miten sitä osaa arvostaa? Minkä ”entisen” pitää nyt aidosti muuttua? Miten luoda valmiuksia toteuttaa luontevaa ja monikanavaista käytännönläheistä yhteistyötä entistä paremmin, kun lähi-etätyön monimuotoisuus on kaiketi tullut jäädäkseen monilla toimialoilla.
Miten luoda valmiuksia toteuttaa luontevaa ja monikanavaista käytännönläheistä yhteistyötä entistä paremmin, kun lähi-etätyön monimuotoisuus on tullut jäädäkseen.
Tavoitteena voisi olla, että hyvä itsensä johtaminen yhteisössä ja toimiminen valitusti yhteistyössä luovat arjen menestystä. Nämä asiat edistävät työhyvinvointia ja tuovat tuloksia. Autamme mielellämme tavoitteen saavuttamisessa.
