Viestintäosaaminen on tulevaisuuden markkinointiosaamista
Luuletko, että viestintä ja markkinointi ovat eri osaamisalueita? Jos vastasit kyllä, haluaisin haastaa sinut hetkeksi pohtimaan tulevaisuuden työn avaintaitoja.
Tulevatko robotit ja vievät kaiken työmme?
Analyytikot ovat laskeneet, että koneiden ja ihmisten käyttämä työaika on vuonna 2025 suurin piirtein 50–50. Ei tarvitse asua Delfoissa tai Davosissa kyetäkseen arvioimaan, mihin suuntaan vaaka siitä eteenpäin heilahtaa.
Entäpä voimmeko antaa digitaalisia järjestelmiä naputtelevien käsiemme vihdoin rentoutua ja siirtyä taka-alalle katsomaan murroksen käynnistymistä?
Ei sentään. Maailman talousfoorumin julkaiseman selvityksen mukaan tulevaisuuden työpaikkojen top 20-listalta löytyvätkin yllättäen digitaalisen markkinoinnin ja strategian asiantuntijatehtävät sekä muun muassa sisällöntuotantoon liittyvät työt. Nämä tehtävät ovat tulevaisuuden työn top 20 -listalla pian data-analytiikkaan ja tekoälyyn liittyvien töiden jälkeen.
Digitalisaatio ei siis tarkoitakaan sitä, että koneet ja algoritmit hoitaisivat pian kaiken. Joudumme itse terävöittämään naputtelevat kätemme entistä tehokkaampaan kuntoon, ja edelleen vastaamaan viestinnästä ja markkinoinnista itse.
Viestijä osaa jo digitaaliset kanavat
Käymme Rastor-instituutissa paljon keskusteluja viestinnän tekijöiden kanssa heidän osaamisestaan. Harva nostaa digitaalisuuteen liittyviä yleisiä taitoja erityiseksi kehittämisen kohteekseen. Eikä ihme, sillä digitaaliset viestintäkanavat ovat jokapäiväinen toimintaympäristö kaikille viestinnän asiantuntijoille.
Ketkäpä muut kuin viestijät järjestäisivät saavutettavia monikanavaisia tiedotustilaisuuksia, virittäisivät zoomit ja teamsit ja kannattelisivat organisaatioiden kommunikointia niin poikkeustiloissa kuin uudessa normaalissa.
Älä jää ammattinimikkeesi vangiksi
Digitalisaation megatrendin sijaan keskusteluissa nousee useammin esille markkinointi. Opintoihin hakeva julkisen sektorin viestijä voi kysyä, saako hän mitään irti kurssista, joka käsittelee digimarkkinointia ”koska mehän ei markkinoida”. Samalla tavalla voi epäröidä markkinointia työkseen tekevä opiskelija miettiessään, mitä hyötyä hänen työssään olisi tiedotteen kirjoittamisesta tai työyhteisöviestinnän periaatteiden ymmärtämisestä.
Viestintä- ja markkinointiosaamistaan kehittävän kannattaa katsoa ennakkoluulottomasti termien ja ammattinimikkeiden yli. Samojen kanavien, tekniikoiden, työkalujen ja taitojen osaamista ja ymmärrystä tarvitaan ihan yhtä paljon verkkokaupassa, järjestössä, startupissa kuin julkishallinnossa. Työkalut ovat samoja, vaikka tavoite olisikin eri.
Sisältömarkkinointi yhdistää niin viestinnän kuin markkinoinninkin
Webinaari, podcast, artikkeli, käyttöohje, blogi… Sisällöntuotanto on silta, joka yhdistää markkinoijan ja viestijän. Hakukoneoptimointikin toimii ja sitä kehitetään samoilla ideoilla, oli perustehtävä mikä tahansa.
Digitaalisessa markkinoinnissa käytettyjen työkalujen ja periaatteiden ymmärtäminen on pian edellytys minkä tahansa viestinnän tavoitteelliselle tekemiselle. Työyhteisöviestintä ei elä markkinointiajattelun ulkopuolella, eikä asiakaskokemus, maine tai työnantajamielikuva.
Sisältömarkkinointi tuo tuloksia, mutta se vaatii taakseen taitavan viestijän. Ammattilaisen, joka ymmärtää ihmisten odotuksia, tarpeita ja tunteita. Osaajan, joka osaa kääntää koneiden tuottamasta datasta syntyneet oivallukset kiinnostaviksi kuviksi, videoiksi, puheiksi ja teksteiksi. Sisällöntuotanto on koneiden ja ihmisten yhteistä työtä.