Miksi osuva työterveysyhteistyö jää usein vain unelmaksi? Avaan blogissani kolme haaveen hidastetta ja lopussa kerron siitä, miten päästään haaveilusta tuloksiin.
Sitä saa mitä tilaa – mutta mitä tilata?
Työterveyspalveluiden ostaminen koetaan vaikeaksi. Siihen liittyy lakisääteisiä velvoitteita, kuten terveystarkastuksia ja työpaikkaselvityksiä, joiden on oltava ajan tasalla. Muitakin palveluita, laajaa sairaanhoitoa ja lisäpalveluita, voidaan hankkia ja niitä mieluusti myös tarjotaan. Ostajana tuntee kuitenkin suurta epävarmuutta siitä, millainen sopimus palvelisi parhaiten: olisi sopivan laaja ja kattava tarpeisiimme, mutta sellainen, joka kustannuksiltaankin pysyisi hallittavissa. Tarvitsenko oikeasti kaikkia noita palveluita, joita tapaamisissamme tarjotaan? Millainen olisi sellainen sopimus, jossa emme maksa turhasta, mutta emme myöskään säästä vääristä paikoista? Onko työterveyden lasku aina kuukausittainen yllätys, johon emme voi vaikuttaa tai varautua, saatikka ymmärtää tai tarkistaa, mistä maksamme?
Käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain - vai käymmekö?
Aina yhteistyö ei ole niin mutkatonta, sillä jo työterveyden termistö ja kieli voi hankaloittaa kanssakäymistä. Onhan työterveyden ammattilaisten puhe täynnä lääketieteen termejä, Kelan säädöksiä, ja alan sisäistä ”munkkilatinaa”, joka ei hevillä avaudu. On vaikea johtaa yhteistyötä, jos tuntee itsensä kielipuoleksi.
Yhteys on altis katkoksille myös yhteistyön arjessa, kun työkykyongelmia ratkotaan. Miksi työterveys koetaan organisaatioissa usein passiiviseksi? Sieltä odotettaisiin aloitteita, asiantuntemusta ja yhteydenottoja mutta erästä työantajaa lainaten ”saadaan pelkästään laskuja ja saikkutodistuksia”. Haetaanko sairauspoissaololle aidosti yhdessä vaihtoehtoja, vai onko poissaolo ainoa vaihtoehto? Kun työntekijä sairastuu, tuupataanko esihenkilö ulkokehälle prosessista vai säilyykö yhteys työhön niin, että esihenkilökin tietää missä mennään? Onko korvaava työ sellaista, jota työterveydestä aktiivisesti ehdotetaan, jos se on meidän tapa toimia yrityksessä? Ja toisaalta, hoidanko oman tonttini kunniakkaasti vai ulkoistanko työterveyteen asioita, jotka kuuluisivatkin hoidettavaksi itse työpaikalla?
Tarvitsemme työterveyttä, jotta osaamme hyödyntää toimintakykyä täsmästi, muokata työtä ja samalla vähentää tekemättömän työn kustannuksia.
Mistä löydät sä ystävän?
Työkyky tehdään työpaikalla, sillä työpaikan toimilla on enemmän vaikutusta henkilöstön työkykyyn kuin työterveydellä. Työterveys on kuitenkin tärkein kumppani, kun halutaan rakentaa terveellinen ja turvallinen työpaikka. Työterveyspalvelu on myös suurin investointi henkilöstön työkykyyn. Oletko varma, että osaat syventää ja ohjata yhteistyötä niin, että saat siitä parhaan mahdollisen hyödyn?
Yhteisiä haasteita toki riittää. Mielen hyvinvoinnin ja jaksamisen kanssa kamppaillaan entistä useammassa organisaatiossa. Tutut tuki- ja liikuntaelinvaivat eivät ole luotamme poistuneet ja ikääntyvän porukan terveys muutenkin pohdituttaa. Nuorista työntekijöistä on kasvava huoli. Mihin näiden ongelmien ennaltehkäisyssä kannattaa panostaa - ovatko kaikki keinot yhtä tehokkaita vai mistä tiedämme, mihin panokset kannattaa kohdentaa?
Vaikka työkyky horjuu, se ei useinkaan katoa kokonaan – vaivan tai oireen kanssa on vielä jäljellä työkykyä ja -haluakin! Työterveyttä tarvitsemme, jotta osaamme hyödyntää toimintakykyä täsmästi, muokata työtä ja samalla vähentää tekemättömän työn kustannuksia. Oletko hyödyntänyt nämä keinot optimaalisesti?
Tiedolla johtaminen on työkykyasioissakin pop. Onko sinulla riittävä käsitys siitä, millaiset asiat vaikuttavat työkyyyn, millaisia työkyykyn vaikuttavia riskejä on juuri näköpiirissä ja mihin tukea pitäisi tehostaa? Pystyisimmekö saamaan tarkempaa, kohdennetumpaa ja ajantasaista tietoa organisaation hyvinvoinnista, jotta emme olisi aina vain korjaamassa pahoinvoinnin jälkiä vaan entistä enemmän ennakoimassa ja ehkäisemässä?
Tarvitsemme työkykyjohtamiseen ehdottoman luottettavan kaverin: työterveyden asiantuntijoiden näkemykset ja raportoinnin, jolla pääsemme vaikuttamaan itse työolosuhteisiin, ympäristöön ja tekemisen tapoihin, niin että kukaan ei ainakaan työstä sairastu vaan että työ edistää hyvinvointia! Milloin olet viimeksi saanut työterveydeltä sellaista tietoa tai ehdotuksia, joiden pohjalta olet päässyt vaikuttamaan TYÖHÖN ja sen tervehdyttämiseen entisestään?
Vasara ja nauloja? Haaveista toimintaan!
Yhteistyön ei tarvitse jäädä utopiaksi, kun siihen saadaan konkreettisia työkaluja. Tämä edellyttää, että tunnet ja osaat hyödyntää optimaalisesti kaikki yhteistyön mahdollisuudet, joilla työkykyisiä päiviä lisätään. Sitä, että ymmärrät, millaista on kustannustehokas työterveysyhteistyö käytännössä ja osaat valita teille sopivat sopimus-ja hinnoittelumallit. Uskallat haastaa kumppaniasi syventämään yhteistyötänne ja saamaan entistä vaikuttavampia työkykytuloksia
