Osaamisen kehittäminen korreloi organisaation tuottavuuteen
Tuottavuus on taloustieteessä tuotannon tehokkuuden mitta. Tuottavuutta mitataan tuotoksen ja panostuksen suhteella, tuotos per panos. Kun tuotos per panos- suhde kasvaa, saadaan enemmän aikaan vähemmällä. Tai samalla panoksella enemmän. Tuotannon panoksia ovat työ, materiaalit, energia ja pääoma. Mutta miksi suhtaudumme tuottavuuden parantamiseen pääsääntöisesti negatiivisesti ja pelonsekaisin tuntein, vaikka se on liiketoiminnan perusedellytys kilpailluilla markkinoilla?
Kylmä hiki nousee pintaan. Johto kertoo koko organisaation ottavan osaa tuottavuuden nostotalkoisiin. Kuulostaako tutulta kuvaukselta jostain hetkestä työhistoriassa tai nykyhetkestä? Henkilötasolla saatamme mieltää tuottavuuden parantamisen vähempinä panoksina, toisin sanoen vähempinä henkilötyövuosina. Tämä tarkoittaa usein irtisanomisia, työnkuvien muutoksia tai ”parhaimmillaankin ” suurempaa ja raskaampaa työkuormaa niille henkilöille, jotka saavat jäädä tuotosta tulevaisuudessakin tekemään. Oletamme, että saavutamme saman tuotoksen pienemmällä työpanoksella. Näin ei tietenkään pääsääntöisesti käy ilman, että parantaisimme samalla työpanoksen laatua.
Mitä voisimme tehdä toisin?
Käytetään tässä yhteydessä Ceteris paribus -oletusta ja unohdetaan kaikki muut tuttavuuteen vaikuttavat tekijät paitsi ihmisten tekemä työ. Keskitytään tarkastelemaan työpanoksen merkitystä tuottavuuden parantamisessa. Kärjistäen voisimme sanoa, että työpanoksella tarkoitetaan pääsääntöisesti työn määrää. Mittarinakin käytämme useasti henkilötyövuosia tai muita määrällisiä mittareita. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut, ja olemme alkaneet kiinnittämään enemmän huomiota työn laatuun määrän sijasta. Puhumme enemmän henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja työhyvinvoinnista. Nämä molemmat ovat synonyymeja tuottavuuden parantamisen kanssa. Kuulostavat positiivisilta asioilta, joita haluamme edistää omassa toiminnassamme. Lähdetään tarkastelemaan osaamisen kehittämistä ja sen tuottamaa työhyvinvointia ja tuottavuuden parantumista tarkemmin.
Selviydy voittajana kilpailluilla markkinoilla
Se, joka ymmärtää markkinoita parhaiten selviytyy pelissä voittajana. Parhaiten markkinoita ymmärtävät ne, jotka ovat jatkuvasti niiden kehityksestä ajan tasalla. Paras lääke on kehittää henkilöstön osaamista systemaattisesti sekä soveltaa uutta tietoa nopeasti liiketoiminnan parhaaksi. Osaamisen kehittämisen lähtökohtana on tuottaa parempaa tuotosta kilpailukykyisemmillä panoksilla, eli paremmalla osaamisella. Osaamisen kehittämisellä voimme vaikuttaa panoksen ja työn laatuun. Parantuneen panoksen kautta saamme parempaa ja halutumpaa tuotosta, jota markkinat arvostavat.
Työpanoksen laatu on ensiarvoisen tärkeää
Tuotosten moninaisuuden näkökulmasta tarkasteltuna tarvitsemme lukemattoman määrän erilaista osaamista työpanoksissamme saadaksemme aikaan sellaisia tuotoksia, joita asiakkaat arvostavat. Yksinkertaisimmillaan työpanos on toistuvaa mekaanista työtä ja monipuolisimmillaan paljon erityyppisiä työtehtäviä sisältävä, tekijänsä itseohjattava kokonaisuus. Tuotosta mittaamme minuutteina, kiloina, tonneina, asiakaskokemuksina, euroina ja muina suureina. Mutta miten mittaamme tai määrittelemme tuotosten tekemiseen tarvittavan työpanoksen ja sen laadun? Työhön perehdytyksessä olemme kiinnittäneet huomiota ammattitaitoon lähinnä työkokemuksen ja koulutuksen näkökulmasta. Mutta miten perehdytyksen jälkeen? Olemmeko pitäneet osaamisen ajan tasalla? Tarvitsemme jatkuvasti osaamisen kehittämistä aina strategiaosaamisen, johtamisen, esimiestyön, asiantuntijatyön sekä suorittavan työn osa-alueilla. Markkinat ja asiakkaat määrittelevät meille missä meidän osaamisen kehittämisen kohteet ovat.
Osaamisen kehittämisen vaikutukset työhyvinvointiin
Osaamisen kehittämisen kautta parannamme automaattisesti myös työhyvinvointia. Hallitsemme työmme substanssin paremmin, olemme luovempia, innokkaampia sekä rohkeampia ja sitä kautta tuottavampia. Oman työpanoksen arvostaminen ja varmuus sen laadun riittävyydestä myös yrityksen tulevaisuuden haasteissa on varmin tapa parantaa työhyvinvointia henkilötasolla. Olemme valmiimpia ottamaan vastaan työnkuviin liittyvät muutokset ja koemme ne normaaleina kehityskulkuina muuttuvassa maailmassa.