Lähijohtamisen taidoilla varmistat menestymisesi monimutkaistuvassa työelämässä

Palaako sinussa halu auttaa muita? Syyhyävätkö näppisi vaikuttaa ympäristöösi? Haluaisitko kehittää osaamista, joka ei vanhene – työskentelet sitten millä tahansa alalla tai organisaatiotasolla? Jos vastasit ”KYLLÄ!” saatat olla hakemamme henkilö organisaation tärkeimpään ja vaativimpaan rooliin – lähijohtajaksi!

Missä työuran vaiheessa lähijohtajan taidoista on hyötyä? 

Eräs ohjaamani lähiesihenkilötyön ammattitutkinnon opiskelija kertoi uratavoitteestaan. Hän näki itsensä jonain päivänä suuren suomalaisen teknologiayrityksen johtoryhmässä. Ensimmäistä operatiivista tiiminvetovastuutaan aloittaessaan hän tiesi tähän tavoitteeseensa olevan vielä matkaa. Realistina hän ei kuvitellutkaan löytävänsä helppoa tietä Eldoradoon, vaan ymmärsi joutuvansa tekemään töitä sen eteen. Nyt tehtävänä oli ottaa haltuun pienen tiimin vetäminen niin hyvin, kun hän vain kykeni. Koulutus työn ohessa tuntui opiskelijasta hyvältä valinnalta, sillä uusia oppeja pääsi siirtämään suoraan käytäntöön.  

Jäin pitkäksi aikaa miettimään opiskelijan viisaita pohdintoja: oikeammassa hän tuskin olisi voinut olla. Lähijohtamisosaamisen merkitys ei katoa minnekään, kohoat kuinka korkealle työelämän hierarkiassa tahansa tai vaihdat alaa kokonaan. Päinvastoin – tällä pohjatyöllä varmistat menestymisesi myös uran myöhemmissä vaiheissa. Johtamisen ytimessä ovat aina ihmiset ja heidän ymmärtämisensä – ja lähijohtamisen voisi pelkistää olevan pitkälti ihmisosaamista. Dynaamisessa työelämässä, jossa jo huomenna maailma voi näyttää erilaiselta kuin tänään, lähijohtamisen taidon merkitys vain korostuu entisestään. Monimutkaistuvassa työelämässä työntekijät tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen onnistumiselleen. Onkin helppo ennustaa, että osaavia esihenkilöitä arvostetaan työmarkkinoilla enenevissä määrin tulevaisuudessa. Siksi lähijohtamisen tutkinto CV:ssä voi olla arvaamattoman arvokas valttikortti yllättävissäkin urakäänteissä.

Arkikielessä lähijohtajalle tutumpi termi löytyy lähiesimiehestä tai -henkilöstä. Uutukaisempi lähijohtaja-sana kuvaa kuitenkin hienosti työn keskeistä painopistettä: ihmisen lähellä olemista. Esteitä poistamalla ja onnistumista tukemalla sekä kehityksen mahdollistavalla ohjaavalla palautteella lähijohtaja siivittää tiimiään menestykseen. Jokaisen on toki työyhteisössään kannettava kortensa yhteiseen kekoon, mutta lähijohtamisen laatu työntekijöiden hyvinvoinnille ja sitoutumiselle on tutkimuksissa todettu erityisen merkitykselliseksi. Laadukkaasti johdetussa tiimissä uskallamme olla omia itsejämme ja rohkenemme vapaasti tuoda ajatuksemme ja ehdotuksemme julki, voimme hyvin, tiedämme, mitä teemme ja saamme tulosta aikaan. Mutta miten tällaiseksi osaajaksi kasvetaan?

Voiko hyväksi lähijohtajaksi opiskella? 

Jokaisella meistä löytyy esimerkki hyvästä johtajasta, esihenkilöstä, valmentajasta, opettajasta tai ohjaajasta, jonka tiimissä onnistutaan. Jokainen taitava ja kokenut esihenkilökin on kuitenkin ollut joskus ensimmäisessä johtamispestissään. Kuten työelämätaitoja yleensä, myös lähijohtamista opitaan useammin learning by doing –menetelmällä. Moni esihenkilö nousee rooliinsa tiiminsä keskeltä, asiantuntijaroolista, ja uusi rooli tuo eteen monenlaisia, yllättäviäkin, haasteita ja kysymyksiä.  

Toisaalta johtamispestiin kasvaessa koulutus auttaa oivaltamaan uutta ja jäsentämään ajatuksia, tutustumaan omiin vahvuuksiin ja muodostamaan kuvaa omasta johtamisen käyttöteoriasta. Tähän kehittymiselle tärkeään reflektointiin löytyykin oivallisia koulutuksia. Moni Rastor-instituutin opiskelija on huokaillut, jospa vain olisi löytänyt kouluttautumis- ja kehittymismahdollisuuden jo heti ensimmäisen esihenkilöpestinsä alkumetreillä. Aloittava esihenkilö saakin koulutuksesta hyvän startin kasvu-uralleen. Toisaalta kokeneempi lähijohtaja saa vahvistusta omalle ammatilliselle identiteetilleen. Missä tahansa esihenkilöurasi vaiheessa oletkin, tärkeää on pysähtyä aika ajoin oman johtamistyösi äärelle. Tarvitsenko tukea kehittymispolullani? Mitä osaamista työssäni oikeasti tarvitaan?

Mitä lähijohtajalta odotetaan organisaatiossa? 

Lähijohtaminen on ensisijaisesti tekemistä, viestimistä ja vaikuttamista.  Johtamisen ytimessä on kyky viestiä, toimia yhteistyössä ja tarttua toimeen tilanteessa, joka toimeen tarttumista vaatii. Lähijohtaja huolehtii työn puitteista, jakaa tehtävät ja huolehtii tiiminsä hyvinvoinnista. Hän pitää porukkansa ajan tasalla siitä, mihin ollaan menossa ja kuinka tällä matkalla on onnistuttu. Lähijohtaja tulkkaa organisaation strategisia tavoitteita tiimilleen ja perustelee strategian ohjaamia valintoja selittäen, miksi tehdään niin kuin tehdään.  

Jollei lähijohtaja tunne hyvin organisaatiotaan, sen nykytilaa ja niitä tavoitteita, joihin yhdessä pyritään, ei tämä tietenkään onnistu. Tuntemalla tiiminsä lähijohtaja järjestää joukkueensa jäsenet oikeille paikoilleen, ja tutustumalla itseensä hän syventää ymmärrystään myös muista. Lähijohtaja vetää nenälleen rillit, joiden läpi hän havaitsee kehittämiskohteita paitsi omassa johtamisessaan myös toimintaympäristössään ja työn prosesseissa – ja vie kehitysehdotuksiaan myös aktiivisesti eteenpäin. Hän rakentaa avointa palautekulttuuria tiimin ja työn kehittämisen ja oman kehittymisensä tueksi.

Työlainsäädännön tuntemisen merkitys 

Työlainsäädäntö rakentaa puitteet tasa-arvoiselle ja oikeudenmukaiselle lähijohtamiselle. Tuntemalla myös organisaation ohjeet, säädökset ja käytännöt lähijohtaja ennaltaehkäisee jo monet potentiaaliset, työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä haastavat kriisit. Toisaalta myös kokenut lähijohtaja joutuu jossain vaiheessa uraansa tilanteeseen, jossa työyhteisön ongelmien ratkominen tipahtaa omalle pöydälle. Tällöin on tärkeää, että esihenkilö tietää, miten toimii. Hanskat eivät tipahda, kun tiimissä kiehuu. Stepit ovat selvät, kun tiimiläinen heilahtaa jaksamisen rajan tuolle puolelle. Silmät eivät umpeudu, kun joku silittää vastakarvaan yhteisiä pelisääntöjä. 

Kun esimerkiksi lähiesimiestyön ammattitutkinnon ammattitaitovaatimuksia laadittiin, ei ollut aavistustakaan 2020-luvun suurista työelämän muutoksen hyökyaalloista ja uudenlaisen, hybridijohtajuuden esiinmarssista. Mitä kuitenkin jo kymmenkunta vuotta sitten tiedettiin, on se, ettei lähijohtajan kannata – tai saakaan – painia muuttuvassa maailmassa ja johtamistyössään yksin, vaan lähijohtaminen on vahvaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Lähijohtajan keskeisimpinä sidosryhmiä ovat oma tiimi, oma esihenkilö ja tekemisen kontekstista riippuen asiakkaat ja organisaation muut asiantuntijat, kuten HR- ja talousosasto.