Korona ja sen myötä saapunut poikkeusaika ovat saaneet suuria muutoksia aikaan työelämässä. Olemme näyttäneet kykymme oppia ja sopeutua muutokseen - paluu ennalleen ei ole enää mahdollista. Tutustu viiteen neuvoon, mitkä auttavat sinua johtajana siirryttäessä kohti uutta aikaa!
Vanhasta luopuminen antaa tilaa uudelle
Korona loi uudenlaisen johtamisen haasteen. Vanhoista käytännöistä luopuminen vaati rohkeutta ja poisoppimista. Kun iso joukko ihmisiä siirtyi etätöihin, alettiin puhua digiloikasta. Kun pandemia on ohi, kerätäänkö heiltä poikkeusaikaa varten hankitut kännykät ja läppärit pois vai päättääkö johto pikemminkin avustaa parempien näyttöjen ja sähköpöytien hankinnassa kotikäyttöön? Voisiko työnteko muuttua pysyvästi paikkariippumattomaksi? Vanhasta luopuminen ei siis voi olla näennäistä, vaan aitoa ja tavoitteellisesti johdettua. Olemme näyttäneet kykymme oppia ja sopeutumisen muutokseen. Korona-aika ei ole ollut vain poikkeustila, jonka jälkeen kaikki palaa ennalleen.
Ole aidosti rohkea
Poikkeusaikana henkilöstölle on syntynyt tottumus lisääntyneeseen autonomiaan samalla kun kaipaus yhteisöllisyyteen on säilynyt. Jos johtaminen keskittyy vain palauttamaan kaikin keinoin yhteisöllisyyttä heti kun se on mahdollisuutta, voi komento takaisin toimistolle aiheuttaa kapinaa. Mistä syntyy tarve saada ihmiset takaisin saman kokouspöydän äärelle? Onko kyse luottamuspulasta, tarpeesta kontrolloida vai aidosta halusta kasvokkain viestintään? Haasta rohkeasti omat motiivisi. Kyseenalaista myös toimitilojen mitoitus tulevaisuuden tarpeisiin. Ole luova ja mieti kasvokkain kohtaamisia muuten kuin toimitilojen sisällä.
Johtaako webinaariväsymys siihen, että tapahtumat tulevat elämään uuden kukoistuskauden vai onko paras vaihtoehto sittenkin hybridi? Vai käykö niin, että yrityspäättäjä on poikkeusajan myötä päässyt eroon turhiksi kokemistaan myyntikäynneistä ja haluaa jatkossakin vain tehokkaita verkkotapaamisia. Tämä tulee muuttamaan myynnin johtamista, seurantaa ja palkintamallia.
Turvallisuus muutoksen taustatukena
Turvallisuus ja muutos, miten ristiriitainen sanapari. Eikö juuri muutos luo turvattomuutta ja suuri epävarmuuden sietokyky on suorastaan edellytys sille? Puhutaan kuitenkin psykologisesta turvallisuudesta, joka helpottaa muutoksen läpivientiä. Se sallii virheet ja kokeilut. Emme voi olla heti uuden ajan parhaiden käytäntöjen asiantuntijoita.
Lisääntynyt etätyö toimi luottamuksen tulikokeena johdolle. Pitikö väki oikeasti koota joka aamu ruudun äärelle ja lisätä uuvuttavaa raportointia? Mikäli vain muutama henkilö ns. katosi koronaan, eikö muiden autonomiaan luottaminen olisi silti ollut mahdollista? Tasapuolisen kohtelun vaade hämmentää johtoa. Mikäli tilanne vaatii, johto voi rohkeasti luoda eriäviäkin käytäntöjä.
Emme voi olla heti uuden ajan parhaiden käytäntöjen asiantuntijoita.
Läsnäolon taito
Aito läsnäolo ja kärsimättömyys ovat huono yhdistelmä. Ihmiset eroavat toisistaan niin temperamentiltaan kuin vuorovaikutuksen tarpeiltaankin. Siinä missä toiset odottavat innokkaita koronan jälkeisiä pikkujouluja, toisille kelpaavat omena ja piparkakku postitettuina. Ota jatkossakin käyttöön kävelypalaverit paremman läsnäolon takaamiseksi. Työn tauottamisen tärkeys korostui pitkinä ruuduntuijotuspäivinä, se kannattaa ottaa jatkoon siinä missä käsien pesukin. Kaikkia organisaation tasoja yhdistää tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Vaatii rohkeutta kysyä suoraan henkilöstöltä, millaista uutta työelämää he toivovat. Kannattaa käyttää tämä mahdollisuus!
Kun henkilöstön ääni näkyy käytännön muutoksina, luottamus vahvistuu.
Esihenkilö tai johtaja saa itsekin todeta olevansa välillä tilanteeseen ja etäjohtamiseen väsynyt.
Johtajakin on vain ihminen
Johtaminen vaatii tunneälyä ja kunnioittavaa ihmisten kohtaamista. Se ei tarkoita pää kallellaan jatkuvaa vastaanottoa pitävää johtajaa tai henkilöstöammattilaista. Toimintojen johtaminen vaatii tavoitteisiin sitoutumisen. Myyntityö onnistuu myös huonoina aikoina eikä johdon inhimillisyys tarkoita sitä, että hyväksyy yskimättä liiketoiminnan huonon tilanteen tai myynnin selitykset – koska korona. Esihenkilö tai johtaja saa itsekin todeta olevansa välillä tilanteeseen ja etäjohtamiseen väsynyt. On tärkeää välittää viesti, ettei etätyöskentely edellytä jatkuvaa koneen äärellä olemista luonnolliset tauot uhraten, työpäiviä pidentäen ja työn sankari -myyttiä rakentaen. On arvokasta jakaa omia jaksamisen vinkkejä ja näyttää henkilöstölle, että yhdessä tästä selvitään!