Järjestöjohtamisen koulutuksen opiskelijakokemuksia
Yhdistykset hyötyvät yritysmaailmasta tutuista toimintatavoista – eihän raha ole merkityksetöntä niillekään. Järjestöille suunnatussa johtamiskoulutuksessa osallistujat kuitenkin jakavat saman, ihmisläheisen arvomaailman.
Helsingin Alzheimer-yhdistyksen toiminnanjohtaja Teija Mikkilä työskenteli pitkään matkailualalla. Siirryttyään yritysmaailmasta järjestösektorille hän kaipasi kunnon perehdytystä järjestön johtamisen tueksi.
Vastoin totuttua ajattelutapaa Mikkilä näkee, että järjestömaailmassa pätee monin paikoin samat lainalaisuudet kuin yritysmaailmassa. Strategiaa ja tavoitteita pitää rakentaa, ja vaikuttavuuden mittaaminen kuuluu myös yhdistysten arkeen.
– Edes raha ei ole merkityksetöntä. Taloutta käsittelevällä koulutuspäivällä mieleeni iskostui, että yhdistystenkin kannattaa pyrkiä jäämään aina vähän plussan puolelle.
Järjestöporukassa ei tarvitse selitellä
Teija Mikkilä opiskeli johtamista nimenomaan järjestöille suunnatussa koulutusohjelmassa.
– Ryhmämme oli laaja katsaus yhteiskunnan tilaan, hän luonnehtii. – Työssämme oli sama perussävy, jaoimme ihmisläheisen arvomaailman. Koin, että puhuimme samaa kieltä, eikä meidän tarvinnut tuhlata aikaa perusasioiden selittämiseen. Pääsimme keskusteluissa nopeasti syvälle, koska tunsimme sitä toimintaympäristöä, josta muut tulivat.
Mikkilä kehuu ryhmän ilmapiiriä avoimeksi ja luottamukselliseksi: väki keskusteli paljon, ja kaikki saivat äänensä kuuluviin. Hän pitääkin koulutuksen interaktiivista luonnetta ja sitä kautta saamaansa verkostoa tärkeinä anteina.
Koen, että meillä on nyt enemmän eväitä strategiatyöhön. Yhteinen ajattelu ja myös hallituksen osaaminen ovat lisääntyneet. Kuljemme nyt samoilla vaunuilla samaan suuntaan.
Myös hallituksen ja työyhteisön osaaminen kasvoi
Teija Mikkilä suoritti järjestöjohtamisen koulutusohjelmassa yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon, mutta koki opintojen, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen helppona.
– Harjoitukset olivat työelämälähtöisiä, eikä opiskelusta tullut ylimääräistä työtä. En käyttänyt viikonloppuja tenttikirjoja lukien, vaan uuden omaksuminen tapahtui luontevasti lähipäivillä ja arjen työn lomassa. Missään vaiheessa en kokenut ahdistusta siitä, että en ehtisi tai pystyisi tähän.
Mikkilä arvosti erityisesti koulutuksen työelämälähtöisyyttä: se hyödytti yhdistystä välittömästi, koska opit ja ajatukset linkittyivät saumattomasti arjen työhön. Mikkilä ja hallitus esimerkiksi perustivat koulutuksen myötä strategiatyöryhmän.
– Koen, että meillä on nyt enemmän eväitä strategiatyöhön. Yhteinen ajattelu ja myös hallituksen osaaminen ovat lisääntyneet. Koen, että kuljemme nyt samoilla vaunuilla samaan suuntaan.
Koulutuksen jälkeen työyhteisössä ja yhdistyksen hallituksessa on keskusteltu enemmän siitä, miten sen strategiaa voidaan paremmin toteuttaa arjessa. Lisäksi Helsingin Alzheimer-yhdistys on saanut koulutuksen myötä Mikkilästä entistäkin osaavamman ja motivoituneemman toiminnanjohtajan.
Artikkeli on julkaistu Rastorin verkkosivuilla. Rastor ja Markkinointi-instituutti yhdistyivät 1.1.2020. Uuden yrityksen nimeksi tuli Rastor-instituutti.