Monella Suomeen ulkomailta muuttaneella on korkeakoulututkinto, mutta ennakkoluulojen vuoksi he eivät saa työtä Suomessa.
Mikäli tämä joukko pääsisi osaamistaan vastaaviin töihin, hyötyisi Suomen talous siitä noin 185 verotulomiljoonaa vuodessa – monikulttuurisesta pääomasta puhumattakaan.
TASA-ARVO TUO LISÄARVOA.
Rastor-instituutti haluaa uudistaa suomalaista työelämää.
Yhteistyössä Nordic Diversity Trainersin kanssa olemme työstäneet koulutuksen, jonka avulla suomalaiset yritykset oppivat paremmin tunnistamaan ja hyödyntämään kansainvälisen osaamisen. Lisäksi tarjoamme maksutonta konsultaatiota yrityksille monimuotoisuuteen liittyen.
“Osaamisen muuttuessa yhä monipuolisemmaksi ja kansainvälisemmäksi Suomi ei saa jäädä ulkokehälle.” – Toni Berkowits, toimitusjohtaja
AVOIN MONIMUOTOISUUTEEN LIITTYVÄ KOULUTUSKOKONAISUUS
ILMOITTAUTUMINEN ON PÄÄTTYNYT
MONIMUOTOISUUTEEN LIITTYVÄ MAKSUTON SPARRAUS/KONSULTOINTI YRITYKSILLE VALTAKUNNALLISESTI
TALOUSKASVUA VAI TUTKINTOTUHKAA? SINÄ PÄÄTÄT.
Tärkeän aiheen sanansaattajina on kolme huippuosaajaa, jotka ennakkoluulojen vuoksi eivät ole saaneet osaamistaan hyötykäyttöön Suomessa. Me Rastor-instituutissa olemme sitoutuneet tekemään kaikkemme sen eteen, että he löytäisivät Suomesta koulutustaan vastaavan työn.
OMOLARA ODEDIRAN
" Etsin päällikkötason töitä muodin ja vaatetuksen alalta. Supervoimani on intuitiivisuuteni ja luovuuteni, ja lisäksi olen hyvä tiimipelaaja.
RAJA RYMBAI
" Haen töitä monipuolisesti liittyen markkinointiin ja viestintään. Joka kerta, kun näen osaamistani vastaavan ilmoituksen, muotoilen uuden hakemuksen.
CUCU WESSEH
" Etsin tiiminvetäjän tehtäviä. Tulen erinomaisesti toimeen ihmisten kanssa, ja minulla on yli 20 vuoden kokemus työskentelystä ruohonjuuritasolla.
LAUREN STEVENS
" Haluaisin työskennellä esimerkiksi vaikuttamisasiantuntijana. Aiemmin uskoin, että natiivitasoisesta englannin kielen taidostani olisi hyötyä.
MUSTAFA CEKIC
" Päätin jo nuorena, että haluan tehdä töitä jossain muualla kuin pizzeriassa. Tulevaisuudessa näen itseni päällikkö- tai johtajatasoisessa pestissä.
185 miljoonaa verotuloeuroa vuodessa tuhkana tuuleen.
Suomi ei tule pysymään kansainvälisessä kilpailussa ilman ulkomaista työvoimaa. EK arvioi, että vuoteen 2035 mennessä Suomeen tarvitaan jopa 200 000 työntekijää ulkomailta. Tällä hetkellä menetetyn työn arvo on Suomelle arvioltaan noin 185 miljoonaa euroa vuosittain, koska korkeakoulutettua kansainvälistä osaamista ei osata hyödyntää oikein.
185 miljoonaa tarkoittaa palkanlisän arvioituja verotuloja vuodessa, mikäli osaamistaan vastaamattomassa tehtävässä työskentelevä ulkomaalaistaustainen korkeakoulutettu väestö työllistyisi osaamisensa mukaisesti. Arviolaskelma perustuu oletukseen, että tekijät siirtyvät korkea-astekoulutusta vaativiin tehtäviin sitä vaatimattomista.
Laskutapa ja lähteet
15-64 vuotias ulkomaalaisväestö (384 005, Tilastokeskus)
X
Ulkomaalaisväestön korkeakoulutusaste (15-64: 34,1 %, OECD)
X
Osaamistaan vastaamattomassa työn olevien ulkomaalaistaustaisten osuus (24 %, Tilastokeskus)
X
Korkea-asteisesti koulutettujen keskimääräiset palkkatulot kuukaudessa vs. ei korkea-asteisesti koulutetut (1141,84 €/kk, Tilastokeskus)
X
Vuosikerroin ml. lomakorvaus 12,5
X
Veroaste (41,2 %, Valtiovarainministeriön talouskatsaus, kevät 2024)
= 184,8 miljoonaa €/vuosi
Q&A
Rastor-instituutti haluaa muuttaa suomalaista työelämää ja herättää näkemään kansainvälisen osaamisen arvon. Uskomme, että sitä kautta entistä useampi ulkomailta Suomeen muuttanut voisi tulevaisuudessa löytää osaamistaan ja koulutustaan vastaavan työn.
Työelämäteossa tehdään näkyväksi ongelmia, joita ulkomailta Suomeen muuttaneet tutkitusti kohtaavat töitä etsiessään. Monella Suomeen ulkomailta muuttaneella on korkeakoulututkinto, mutta ennakkoluulojen vuoksi heidän on vaikea saada koulutustaan vastaavaa työtä Suomessa.
Tilastokeskuksen mukaan joka viides maahanmuuttaja ei saa Suomesta koulutustaan vastaavaa työtä. Tutkintojen polttaminen tuhkaksi on vertauskuva hyödyntämättä jääneelle potentiaalille.
Haluamme paitsi herättää keskustelua myös tehdä käytännön tekoja sen eteen, että ihmisiä kohdeltaisiin yhdenvertaisesti työnhakutilanteissa. Rastor-instituutti haluaa uudistaa suomalaista työelämää ja tarjoaa yrityksille maksutonta monimuotoisuutta tukevaa konsultointia sekä koulutusta.
Työelämäteon sanansaattajina on kolme Suomeen muualta muuttanutta oman alansa huippuosaajaa, jotka eivät ole saaneet osaamistaan hyötykäyttöön Suomessa. Lisäksi kaksi muuta henkilöä osallistuu kampanjaan jakamalla tarinansa niistä ennakkoluuloista, joita he ovat uransa varrella kohdanneet. Heidät kaikki on valittu mukaan haastattelujen perusteella.
Rastor-instituutti on sitoutunut löytämään työelämäteossa mukana oleville kolmelle sanansaattajalle koulutustaan ja osaamistaan vastaavaa työtä Suomessa. Työelämäteko ei kuitenkaan tähtää ainoastaan kampanjassa esiintyvien henkilöiden työllistämiseen, vaan sen tavoite on laajempi: auttaa suomalaista työelämää uudistumaan ja näkemään kansainvälisen osaamisen arvon. Tarkoitus on auttaa tulevaisuuden työntekijöitä menestymään työelämässä.
Ulostulo on kannanotto yhdenvertaisemman työelämän puolesta ja se koskee meistä jokaista. Kampanjaviesti on suunnattu ennen kaikkea työelämän päättäjille sekä nykyisille ja tuleville työntekijöille. Kyseessä on keskustelunavaus, ja keskustelut ovat parhaimmillaan moniäänisinä.
Luku kuvastaa palkanlisästä aiheutuvia arvioituja verotuloja vuodessa, mikäli osaamistaan vastaamattomassa tehtävässä työskentelevä ulkomaalaistaustainen korkeakoulutettu väestö työllistyisi osaamisensa mukaisesti.
Arviolaskelma perustuu oletukseen, että tekijät siirtyvät korkea-astekoulutusta vaativiin tehtäviin niistä tehtävistä, joissa sitä ei vaadita. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen, OECD:n ja Valtiovarainministeriön laskelmia.
On hyvä huomata, että laskelma ei kuvaa koko talouden menetyksiä, ainoastaan verotuloja. Paremmin palkatussa työssä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden tuottavuus olisi todennäköisesti korkeampi ja tätä kautta todellinen vaikutus olisi vielä suurempi.
Taustalla on mm. Tilastokeskuksen tutkimus ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvitys sekä EK:n arvio. Tilastokeskuksen kyselytutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan mm. nykyisessä työssä vaadittavaa osaamista suhteessa entiseen työhön.
Aineiston nuorimmassa ikäryhmässä, 15−24-vuotiaissa, oli hyvin vähän niitä, jotka olivat olleet töissä ennen Suomeen muuttoa, ja 65–74-vuotiaissa taas on enää vähän työllisiä. Sen vuoksi tutkimuksessa korostuvat 25−64-vuotiaat.
Työelämäteko ei kohdistu poliittisiin tahoihin eikä se ota kantaa työperäiseen maahanmuuttoon makrotalouden ilmiönä. Kampanja ei kommentoi tai osoittele yksittäisten yritysten toimintaa. Sen sijaan kampanja pyrkii auttamaan suomalaista työelämää uudistumaan ja siten parantamaan suomalaisen työelämän kilpailukykyä.
Kyseessä on paitsi keskustelunavaus myös pitkäjänteinen työ, joka on vasta alussa. Rastor-instituutti työskentelee jatkuvasti paremman työelämän puolesta. Teemme työelämätekoja, joilla uudistetaan yksilöiden osaamista ja yritysten kyvykkyyttä. Kehitystyössä on tärkeää tehdä keskustelunavauksia ja konkreettisia tekoja, jotka vaikuttavat läpi yhteiskunnan. Järjestämme koulutuksia ja valmennuksia, joissa autamme ihmisiä sekä yrityksiä valmistautumaan työelämän muutoksiin.
Työelämässä on monta epäkohtaa ja asennemuutoksiin vaikuttaminen on aloitettava jostain. Rastor-instituutti näki tärkeänä ottaa tämän työelämäteon kohteeksi ulkomaalaistaustaisiin ja maahanmuuttajiin liittyvät ennakkoluulot. Syrjintä työelämässä ei ole koskaan hyväksyttävää.
On hyvin todennäköistä, että tulevaisuudessa suuri osa Suomessa toimivista organisaatioista tulee rekrytoimaan ulkomailta muuttaneita henkilöitä. Meidän yrityksemme on mukana tässä kehityksessä tarveperusteisesti. Pyrimme myös jatkuvasti kehittymään osana suomalaista työelämää.
Noudatamme rekrytoinneissamme yhdenvertaisuusperiaatteita emmekä syrji ketään. Valintakriteerinä on aina tehtävään sopivuus ja osaaminen, eikä valintaan vaikuta henkilön etninen tausta, uskonto, sukupuoli tai muut vastaavat tekijät. Tulemme jatkossa muun muassa rekryilmoituksissa kannustamaan ulkomailta Suomeen muuttaneita osaajia hakemaan avoinna oleviin tehtäviimme, jotta myös omalta osaltamme voimme edesauttaa heidän työllistymistään koulutusta vastaaviin tehtäviin.