Lisää monimuotoisuutta työyhteisöön – työelämä suosii tietynlaisia ihmisiä
Sanoista tekoihin monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden puolesta
Somalitaustainen multitaskaaja, terveydenhoitaja Fadumo Ali perusti Hoiwa Oy -nimisen yrityksen, koska halusi puuttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Hän palkkaa yritykseensä vaikeasti työllistyviä ihmisiä, kuten maahanmuuttajia, maksaa parempaa palkkaa ja huolehtii hyvistä työoloista. Hänen viimeisin rekrytointinsa on Mika Leminen, joka CP-vammansa vuoksi on joutunut kokemaan kovia takaiskuja työelämässä.
Fadumo Ali sai omalla työurallaan kokea, millaista on olla terveydenhuoltoalan keikkatyöläinen. Kokemukset ovat vaikuttaneet Fadumon motiiveihin puuttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin. ”Maailmassa on enemmän etuoikeutettuja ja huomaan, että tietynlaisia ihmisiä suositaan työelämässä. Olen tavannut paljon henkilöitä, jotka eivät CV:n perusteella erotu joukosta, mutta työelämässä he ovat oikeita timantteja”, Fadumo kertoo.
Vammaiset ovat ihmisryhmä, jota ei näy työelämässä. Minulla on mahdollisuus vaikuttaa, joten tarjoan mielelläni mahdollisuuksia.
Hoiwa Oy:ssä vastuullisuus, monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus on sisäänrakennettu osaksi yrityksen dna:ta. ”Olen nähnyt normaaleja suomalaisia työyhteisöjä, ne ovat aika samannäköisiä. Tiedän myös ihmisiä, joiden työn tehokkuus ja tuottavuus on kunnossa, mutta heille ei anneta mahdollisuutta erilaisen ulkonäön tai puutteellisen suomen kielen taidon vuoksi. Lisäksi on Mikan tapaisia, joiden vamman vuoksi heidän oletetaan olevan osaamattomia ja kykenemättömiä. Vammaiset ovat ihmisryhmä, jota ei näy työelämässä. Nyt kun minulla on mahdollisuus vaikuttaa, tarjoan mielelläni mahdollisuuksia. Tuntuu, että ihmisiltä puuttuu toisen linssin läpi katsominen elämään”, Fadumo pohtii.
Rekrykoulutuksella viimein palkkatyöhön
Työhönvalmennuksella on iso merkitys kehitysvammaisten työllistymiseen. Sen vuoksi myös räppärinä ja laulujen sanoittajana tunnettu Mika Leminen päätti hakeutua työhönvalmentajan luokse, ja kuuli sitä kautta Rastor-instituutin Digital Marketing and Social Media F.E.C -rekrytoivasta koulutuksesta. ”Olen vuosia pyörinyt kaikenlaisissa himmeleissä ja oma ajatusmaailmani koulutuksesta oli, että lähdetään vielä yhden kerran testaamaan”, Mika muistelee.
Mikan mielestä työsuhteen pitää olla molemminpuolinen. Silti hänellä on kokemusta työsuhteista, joissa ei ole ollut edes perusasiat kunnossa: pomo ei ole ollut kiinnostunut hänen tekemisestään ja palkkaus on ollut alhainen. ”F.E.C-koulutus on todella reilu, sillä yritys maksaa koulutuksesta. Pian huomasin, että Hoiwa on täysillä mukana jutussa ja huhtikuussa koulutuksen jälkeen aloitin Hoiwalla palkkatyössä sisällöntuottajana”, Mika iloitsee.
Armopaloja vai oikeita mahdollisuuksia
Mika haluaa monimuotoisuuskeskustelussa huomioitavan, että vähemmistöt eivät kaipaa armopaloja vaan haluavat mahdollisuuksia. ”Olen aina halunnut tehdä paljon töitä mutta jos CV:ssä lukee CP-vammainen, töihin on vaikea päästä. Toisaalta en halua töihin sen takia, että olen vammainen ja niin sanottu kiintiömonimuotoisuus toteutuu”, Mika sanoo suoraan.
Monimuotoisuuskeskustelussa on huomioitava, että vähemmistöt eivät kaipaa armopaloja. He haluavat mahdollisuuksia.
”Monet vähemmistöt jäävät syrjään ja vajoaa synkkyyteen, koska he eivät saa mahdollisuuksia näyttää potentiaaliaan. Joka paikassa sinulle sanotaan, ettet pysty mihinkään mutta se on valetta. Monet rajoitteet on täysin kierrettävissä nykyteknologialla. Ei vamma ole mikään este”, Mika painottaa.
Mika muistuttaa, että vamma ei kerro ihmisestä koko kuvaa. ”Olen itse useita vammattomia markkinointityyppejä pätevämpi, ja entisessä työpaikassa minulle sanottiin, että kirjoitan paremmin suomen kieltä kuin suurin osa sen alan ihmisistä. Mutta tämä taito sivuutetaan sen takia, että olen vammainen. Samaan aikaan puhutaan osaajapulasta, joten eihän siinä ole mitään järkeä”, Mika ihmettelee.
Ei vamma ole mikään este. Monet rajoitteet on täysin kierrettävissä nykyteknologialla.
Työttömyyden tuoman tuskan purkaminen laulujen kautta
Mika on tehnyt 15 vuotta lauluja, aloittanut 5 vuotta sitten räppäämisen ja vuosi sitten perusti Cepan Maailma -nimisen bändin, jossa muut räppää hänen tekstejään. ”Olen käsitellyt tätä työttömän ja p***atöitä tehneen ihmisen tuskaa laulujen kautta. Silti olen pyrkinyt pitämään voimaannuttavuutta mukana musiikissa. Viha on mielestäni validi tunne mutta se pitää purkaa oikealla tavalla hyödyllisesti”, Mika analysoi.
Fadumon mielestä työnantajilla on paljon puheita mutta vähän tekoja. ”Kun katsoo nykyisiä työyhteisöjä, ne ovat aika samannäköisiä. Vaihtelu virkistää, voi kokeilla muutakin”, kannustaa Fadumo.
Cepan Maailman kappaleesta ”Hyvä paha pomoni” kumpuaa huonot kokemukset työelämässä: "Aina valmis tekee duunii tasa-arvon puolesta. Hyvä paha pomoni, et oo mun kaveri. Haluun turhaan tuhlatut vuoteni takaisin.”
Onko Fadumo hyvä vai paha pomo? ”Fadumo on hyvä, koska hän välittää”, Mika sanoo ja katsoo Fadumoa pilke silmissään.